Rumba
JARI
NIKKOLA
* * * *

EDUARDO AND HIS BRAZILIAN AEROPLANE
Telepatia
Poko

Eduardo And His Brazilian Aeroplane on turkulainen kestokokoonpano, joka on tuttu paikallisilta klubeilta jo 90-luvulta. Bändi on samalla toiminut paikallisen ja kansainvälisen muusikkokunnan yhdistäjänä kaupungissa siten, että bändiin liittyvien kansallisuuksien laskemiseen ei yleensä ole yhden käden sormet tahtoneet riittää.

Telepatialla väljästi koottu bändi jatkaa tutuilla linjoilla. Versioitavana on albumillinen J. Karjalaisen levyttämiä biisejä ja kokoonpanosta erottuvat mm. Åbo Akademin englanninkielisen kirjallisuuden professori, skotlantilainen jazz-entusiasti Anthony Johnson ja turkulaistunut brasilialainen bossa-chef Sérgio Machado. Aikanaan jo Nylon 66'ersin debyyttilevyllä vierailleen Eduardon (Portugali) takana bossaan, boleroon ja sambaan vivahtavia rytmejä maustavat perkussioryhmässä paikallisista gringoista mm. turkulaisten sambakoulujen veteraani Esko Talonen ja lattariryhmien ohella turkulaisista metallipiireistä tuttu Sakke Koivula.

Telepatian musiikilliset huippuhetket löytyvät biisilistan ääripäistä. Botão com Ancoralla Eduardon kuulas tenorilaulu viestittää vastaanpanemattomasti, että Ankkurinapin melodia ja ekspressiivinen kaiho olisi kyennyt puhuttelemaan vuoden 1982 Helsingin ohella myös Ipanemalla 1956, ja että vielä vuonna 2003 biisi kykenee liikuttamaan uudessa kansainvälisessä cool-asussaan.

Itse juhlakalu vierailee vokalistina Oceano Finlandésilla. Oceano on brasilialaisen Djavanin alkuperäiskappale, johon Karjalainen on kääntänyt tyylilleen uskolliset suomenkieliset lyriikat. Lopputulos on jälleen erinomainen, Karjalaisen lähestyessä aihetta tavaramerkinomaisen naivistisella fraseerauksellaan. Levyn sovittajana toimineen Anthony Johnsonin mukaan liittämä kantele soi sekin äänikuvassa merkillepantavan ongelmattomasti.

Enemmän kuin pala turkulaista paikallishistoriaa, on Telepatia hieno aikalaisdiagnoosi kansainvälistyvästä 90-luvun ja 2000-luvun alun monikulttuurisesta Suomesta. Musiikillisesti levyn kohderyhmä on laaja, Eduardon ja brassikoneen soundista osaavat nauttia niin batu cada -viboihin viehtyneet chillout-friikit, Bo Kaspers Orkesteria tai J. Karjalaista palvovat Radio Novan suurkuluttajat, paikallisuuksia globaalista vinkkelistä tiirailevat Buena Vista Social Club -fanit kuin muutkin ennakkoluulottomat musiikin ja kulttuurin ystävät. Telepatia on fiksu ja paneutunut levy, joka ei kuitenkaan pitkästytä intelligentillä otteellaan.

Rytmi

MIKKO
SAARELA
* * * *

EDUARDO AND HIS BRAZILIAN AEROPLANE:
Telepatia
(Poko)

Brassailua Karjalaisen biiseillä.

Eduardo Domingues de Jesus ja hänen suomalais-monikansallinen Brazilian Aeroplanensa ovat ilahduttaneet suomalaisia jo vuosia pätevällä brasilialaismusiikillaan. Erityisesti monien mieleen ovat tietysti jääneet miehen mainiot brassisovitukset J. Karjalaisen kappaleista. Moni on niitä varmasti jo ehtinyt albumillekin haikailla pitemmän aikaa. Hyvää on kannattanut odottaa, sillä Telepatia on viimeisen päälle huoliteltu ja hiottu tuotos. Näpsäkästä ideasta on kypsynyt täysipainoinen albumillinen hyvää brasilialaista musaa.

Telepatia koostuu todellakin kokonaan J. Karjalaisen sävelmistä, jotka Eduardo on kääntänyt portugaliksi ja lähinnä hänen musiikillinen oikea kätensä Anthony "Toninho" Johnson sovittanut aidon brasilialaiseen asuun. Vain viimeinen kappale Oceano finlandés poikkeaa kaavasta. Se on Djavanin brasilialaiskappale Oceano, jonka J. Karjalainen vuorostaan laulaa suomeksi, omana käännöksenään.

Enimmäkseen Karjalaisen styget taipuvat Eduardon Flygarin bossa nova-, samba- ja choro-ympäristöön vaivattoman kuuloisesti, ihan kuin ne olisi siihen alunperin sävellettykin. Totta tosiaan, Karjalaisen jo alkujaan rennosti svengaavissa ja melodioiltaan metkasti viipyilevissä biiseissä on jotain brasilialaistakin, kun sen vain osaa kaivaa esiin! Vain Kolme Cowboyta (Tres cangaceiros) kuulostaa vähän oudommalta tässä ympäristössä, jos kohta metkalta sekin. Ihan helposti ei kaikkia kappaleita Karjalais-biiseiksi Eduardon brasilialaistamiskäsittelyn jälkeen tunnista, ellei tiedä etukäteen, mistä on kysymys. Kun tätä kuulee ohimennen radiosta (ja toivottavasti kuulee!!) saattaa jäädä miettimään, että - hmm - tuttu melodia, kukahan tämän samban on aikanaan laulanut suomeksi?

Enimmäkseen suomalainen soittajisto panee taas nostamaan hattua maamme muusikoille, erityisesti heidän avarakatseiselle halulleen oppia kaikkea uutta ja erilaista. Musiikin osaamisen suhteen Suomi ei todellakaan ole mikään monokulttuuri! Toki Eduardon porukassa ovat ratkaisevassa osassa myös maahanmuuttajat, maestron ja Johnsonin lisäksi mm. erinomainen puertoricolaistaustainen amerikkalaiskitaristi Neff Irizzary II, jonka monet tuntevat myös miehen omista latin jazz -proggiksista.

HIFI-lehti

ERKKI
LEHTOLA

Musiikki:
* * * *
Ääni:
* * *

EDUARDO AND HIS BRAZILIAN AEROPLANE
Telepatia, J. Karjalainen Music In Brazil
(Jukan Production Oy/Poko Rekords Oy)

Eduardo Domingues de Jesus, brasilialainen laulaja on asunut jo reilun kymmenen vuotta Turussa ja ilmeisesti potenut koti-ikävää, koska on halunnut levyttää haikeita suomalaisia pop-iskelmiä portugaliksi. "Jos et sä soita" -kappaleesta se on alkanut ja nyt hän tulee tekemään kotimaassaan J. Karjalaisen lauluja tunnetuksi. Pehmeästi, lempeästi ja herkästi tulkitseva laulaja on saanut bändiinsä bossa novaa rakastavia muusikkoja, etunenässä brittiprofessori Anthony Johnsonin. Nuoruudessaan folk-musiikkia soittanut viulisti ja kitaristi on sovittanut laulut ansiokkaaseen lattarihenkeen.

Nyt-liite

(Helsingin Sanomat)

TERO
VALKONEN
* * * *

EDUARDO AND HIS BRAZILIAN AEROPLANE
Telepatia
(Poko)

Lauluntekijä Hector totesi taannoin Säveltäjät ja sanoittajat ry:n lehdessä, että suomalaiset popparit ovat tehneet paljon musiikkia, joka voisi menestyä ulkomaillakin. Kansainvälisiä hittejä on kyllä suomennettu, mutta maailmantähdet eivät ole versioineet kotoisia suosikkejamme.

Brasilialaissyntyinen Eduardo Domingues de Jesus on esittänyt portugalinkielisiä käännöksiään J. Karjalaisen biiseistä jo hyvän aikaa, ja tuore albumi osoittaa, että Hector on oikeassa. Karjalaisen komeimmat sävellykset kestävät hyvin uusia tulkintoja ja voisivat oikein markkinoituina mennä läpi missä vain.

Sovitukset ovat afrikkalaisvaikutteisia, kuten Brasilian musiikki yleensäkin. Esimerkiksi Väinöön on lisätty polyrytmiikkaa, mutta melodian tarttuvuus ei siitä kärsi. Yllättävää kyllä, Eduardon lentokone ei svengaa aina yhtä hyvin kuin J. Karjalaisen sähkösauna.

Musiikin suomalaista alkuperää ei juuri kuule. Karjalaisen sävelkieli nojaa pääasiassa amerikkalaiseen traditioon, ja Eduardon pehmeästi fraseerattu portugali hävittää viimeisetkin johtolangat.

Ilahduttavan monipuoliseen biisivalikoimaan kuuluu ilmeisiä hittejä, kuten Ankkurinappi, Villejä lupiineja ja Telepatia, mutta myös yllättäviä valintoja, kuten Numerotiedustelublues ja Kaikki pallot ilmassa.

Turun sanomat

TUOMO
KARHU
* * * *

EDUARDO AND HIS BRAZILIAN AEROPLANE
Telepatia
(Poko)

Eduardo and his Brazilian Aeroplanen Telepatia on jo toinen Kaj Stenvallin kansitaiteilema cover-levy kuukauden sisällä. Tällä kertaa pokkauksen kohteena on J. Karjalainen.

Telepatia sisältää 12 Karjalaisen hittiä portugaliksi käännettynä ja bonusraitana vielä suositun brasilialaissäveltäjän Djavanin kappaleen Oceano, jonka Karjalainen itse käy tulkitsemassa suuhunsa sopivana omana suomennoksenaan.

Pelkillä käännöksillä ei tietysti pitkälle pötkitä, mutta Telepatia on myös musiikillisesti tavallista viitseliäämmin toteutettu tribuutti. Paitsi että bändi soittaa loistavasti, irtonaiset lattarisovitukset kielivät näkemyksestä.
Intiimeimmillään orkesterin Radio Suomi -tunnelmointi on levyn alkupuolella, josta löytyvät varhaiset täysosumat Ankkurinappi ja Kolme cowboyta sekä myöhäisempi, aina yhtä riipaiseva Minä käännyn hiljaa pois. Loppua kohti liki tunnin mittainen relailu käy unettavaksi.

Soundi

JUSSI
NIEMI
* * *

EDUARDO AND HIS BRAZILIAN AEROPLANE
Telepatia
Poko

Brasilialaismusiikki on aina ollut ketterä imemään vaikutteita monilta, välillä yllättäviltäkin suunnilta. Sikäli ei siis ihmetytä, että Suomessa asuva Eduardo Domingues de Jesus saa innoitusta suomipopista, tarkemmin sanoen J. Karjalaiselta. Jotain ylikansallisesti vetoavaa Jiin lauluissa onkin, niitähän on versioinut myös amerikkalainen kantrimies Dallas Wayne.

Luontevasti omia käännöksiään/muunnoksiaan portugaliksi laulavan Dominguesin oikeana kätenä toimii toinen imigrantti. Miellyttävän vapaasti elävistä sovituksista vastaa myös kitaroissa, viulussa, cavaqinhossa ja kanteleessakin loistava britti Anthony Johnson. Pätevästä soittajistosta erottuu myös fonisti Rasmus Korsström. Erkki Huovisen huuliharppua kuuntelisi enemmänkin.

Mitja Tuuralan hengittävästi tuottama, rentouttava tunnelmointi on kuin tehty tulevaan kesään. Kepeästä svengistä ei ole puutetta, mutta kansanlaulumaisimmissa kohteissa, kuten nimiraidassa ja Villeissä lupiineissa, alkuperäisten haikea syvyys hukataan. Puutetta korvaa Karjalaisen suomeksi tulkitsema rakkauslauluhelmi Oceano Brasilian supertähtiin lukeutuvalta Djavanilta ja Kaj Stenvallin mainio papukaijakansi.